Ennätyksellinen punakaartilaisperhe
Olemme saaneet Riikka Honkaselta tietää, että seuraavat kirjassa mainitut punakaartilaiset olivat veljeksiä: Felix Herman Mäkelä, Väinö Paavali Mäkelä, Arvo Mikael Mäkelä, Johan (Juho)August Mäkelä ja Toivo Emil Mäkelä.
Felix, Väinö ja Arvo olivat syntyneet Kiikassa, Johan ja Toivo Urjalassa. Arvo Mäkelä on mainittu henkiin jääneiden punaisten luettelossa (sivut 353-354) virheellisesti kaksi kertaa, nimillä Arvo Mikael ja Mikko Arvo Mikael. Veljesten lisäksi punakaartissa oli heidän sisarensa poika Toivo Mikael Ilmanen.
Riikan tiedossa oli vielä kaksi muutakin veljestä, Selim Vilhelm , s. 12.2.1883 ja Kalle Jalmar, s. 1.4.1886. Ilmeni, että Selim oli myös punakaartissa, mutta tuolloisella asuinpaikallaan Kärkölässä. Hän oli vaihtanut sukunimensä Toivoseksi. Kalle ei tiettävästi osallistunut kapinaan.
Mäkelä- Toivonen-Ilmanen- klaanista lähti siis tämän hetkisen tiedon perusteella Urjalan suurin porukka punaiseen kaartiin, ”voimalla seitsemän miehen”. Tosin Selim oli ollut urjalalainen vain kymmenkunta vuotta. Felixille kapina koitui kuolemaksi, hän menehtyi Hämeenlinnan vankileirillä
Uusia tietoja Tampereen vankileirillä kuolleista
Museokeskus Vapriikki on 30.6. 2023 julkaissut täydennetyn luettelon Tampereen Kalevankankaan vankileirillä kuolleista punaisista: https://www.vapriikki.fi/vapriikki-tutki-kalevankankaan-joukkohaudan-vainajien-henkilollisyyksia/
Siihen liittyen muutama täydennys ja korjaus :
Malmström, Jussi, Urjala. Tieto perustuu merkintään ruumiskanslian luettelossa. Muita tietoja hänestä ei ainakaan toistaiseksi ole.
Nieminen, Kalle Juho Kallenpoika, Helsingin pitäjä, s 14.9.1879 Urjala, kuollut 1.8. 1918. Mainittu Vapriikin luettelossa nimellä Kalle Juho Johannes.
Palomäki Kasperi, Urjala, s 29.4.1888 Punkalaidun. Oikea sukunimi on Palonen ja kotipaikka Punkalaidun. Kuului silti Urjalan punakaartiin. Kuolinaika Vapriikin luettelossa on 20.7.1918.
----------
Lappeenrannan vankileirillä luultua enemmän teloituksia
Valitettavasti kirjan aineistoa kootessa jäi huomaamatta tutkimus, jonka mukaan Lappeenrannan vankileirillä ammuttiin kesällä 1918 huomattavasti enemmän vankeja kuin esimerkiksi Sotasurmasampo-tietokannassa kerrotaan. Jo 1999 Marko Tikka ja Antti Arponen kirjoittivat Lappeenrannan teloituksista kirjan nimeltään ”Koston kevät”. He olivat käyneet läpi hiljattain julkisiksi tulleet Toivo Tapanaisen muistiinpanot. Tapanainen oli lakimies ja pankinjohtaja, joka toimi sisällissodan jälkeen Lappeenrannan kenttäoikeudessa kuulustelijana ja tuomarina. Hän laati teloituksista muistiinpanot ja säilytti ne, ilmeisesti vastoin käskyä. Hän kuitenkin salasi ne elinaikansa ja määräsi salassapitoa jatkettavaksi, kunnes 20 vuotta hänen omasta kuolemastaan olisi kulunut. Salaisuus myös piti, jokusen vuoden tavoiteltua kauemminkin. Toivo Tapanainen kuoli 1971 ja hänen muistiinpanonsa tulivat julkisuuteen 1990-luvulla.
Tapanaisen papereiden mukaan Lappeenrannassa ammuttiin kesä-elokuun aikana yli sata vankia, vaikka kenttäoikeuksien toiminta oli kielletty jo toukokuussa. Luettelossa on 17 urjalalaista tai urjalalaiseksi oletettua, jotka ilmeisesti oli siirretty Lappeenrantaan Lahden vankileiriltä.
Leirin asiakirjoissa heidän kuolinsyykseen on kuitenkin usein mainittu jokin sairaus tai aliravitsemus, tai kuolinsyytieto puuttuu. Myös ilmoitetut kuolinajankohdat poikkeavat usein Tapanaisen merkinnöistä. Joitakin ei löydy leiriasiakirjoista lainkaan. Vastakkain on siis kaksi ristiriitaista asiakirjatietoa. Tikan ja Arposen päätelmä on, että Tapanainen kirjasi tapahtumat totuudenmukaisesti, ja leiriasiakirjoihin merkittiin väärät tiedot. Päätelmä vaikuttaa uskottavalta, sillä on vaikea käsittää, miksi Tapanainen olisi valehdellut muistiinpanoissaan, jotka sitten halusi niin pitkäksi aikaa salata. Leiriasiakirjojen väärentämisen voi helpommin ymmärtää, kun kyse oli virallisesti kielletystä toiminnasta. Yllättävää on kuitenkin se, ettei näin monen ammutun kohtalo yhtä lukuunottamatta tullut kotipitäjässä kuolleita listanneen työväenyhdistyksen tietoon. Ampumistilanteita ei näet Tikan ja Arposen mukaan suinkaan salattu, vaan muita vankeja jopa pakotettiin niiden katsojiksi. Merkillistä on myös se, ettei näitä tietoja ainakaan urjalalaisten osalta ole päivitetty Sotasurmasampo-tietokantaan.
Tapanaisen merkintöjen mukaan Lappeenrannan leirillä ammuttiin seuraavat urjalalaiset:
Haanpää (Tulonen-Haanpää) Frans, s 24.4. 1862. Ammuttu 11.7.1918. Sotasurmasammossa nimellä Tulonen Frans Juhonpoika, kuoli 11.7. 1918 aliravitsemukseen.
Helminen Kalle, s 17.01.1883. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 01.06.1918 isorokkoon.
Hollo Juho Fabian, s 22.5. 1871. Ammuttu 11.7.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli Lappeenrannan vankileirillä 15.6.1918, kuolinsyytieto puuttuu. Tikan ja Arposen kirjassa sukunimi on kirjoitettu ”Hallo”.
Laakso Vihtori, s 1.1. 1864. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli Lappeenrannan vankileirillä 13.7.-18, kuolinsyytieto puuttuu.
Lindfors Mauno, s 11.8.1899. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kaatunut taistelussa.
Lindroos Kalle Kustaa, s 29.10.1872. Ammuttu 18.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 28.6.1918 aliravitsemukseen.
Männistö Otto, s 8.4. 1888. Ammuttu 9.7.1918. Sotasurmasammossa on sama tieto.
Nurmi (Nurminen) Juho Vihtori, s 02.07.1865. Ammuttu 7.7.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 01.07.1918 aliravitsemukseen.
Nurmi Otto Johannes, s. 23.11. 1894. Ammuttu 10.7.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 4.7.1918 aliravitsemukseen ja/tai punatautiin. Nurmi oli syntynyt Urjalassa ja asuikin siellä, mutta oli 1918 kirjoilla Punkalaitumella.
Saarela (Grönroos) Hugo Ivar, s 26.8.1896. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 29.6.1918 aliravitsemukseen. Tikan ja Arposen kirjassa hänet mainitaan kahdesti, sekä Saarela- että Grönroos-sukunimillä.
Toivonen Frans August, s 2.3. 1872. Ammuttu 27.6.1918.Sotasurmasammon mukaan kuoli Lappeenrannan vankileirillä 31.05.1918, kuolinsyytieto puuttuu. Tapanaisen muistiinpanoissa syntymävuodeksi mainitaan 1870.
Tuominen Pauli (Paulu) Artturi, s 16.6. 1902. Ammuttu 19.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kaatunut taistelussa.
Wahlman Kalle, s 18.2. 1879. Ammuttu 19.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 06.07.1918 isorokkoon. Tikan ja Arposen kirjassa syntymävuodeksi mainitaan 1878.
Tikan ja Arposen kirjassa mainitaan urjalalaisina myös 26.5.1918 ammutut Nikkilä Oskar , s 1889, Tuominen Johannes, s 1892 sekä Tuominen Eemeli, s 1853. Urjalasta emme kuitenkaan ole löytäneet tietoja tällaisista henkilöistä. Sen sijaan Sotasurmasammosta ja Kuoleman kentiltä-muistojulkaisusta löytyy kolme saman nimistä ja samana tai melkein samana vuonna syntynyttä vanajalaista. Kyseessä saattaa siis olla väärin kirjattu kotipaikkatieto.
Näiden tietojen perusteella teloitettujen Urjalan punaisten lukumäärä kohoaisi kolmellatoista eli olisi 138 (61 Urjalassa, 77 muilla paikkakunnilla).
Herää tietysti myös kysymys, tapahtuiko muilla leireillä vastaavaa, mutta Toivo Tapanaisen kaltaisten ”haudantakaisten todistajien” puuttuessa se ei ole tullut tietoon. Vai oliko Lappeenranta poikkeustapaus? Saattoi ollakin, sillä viralliset valtiorikosoikeuden osastot aloittivat siellä toimintansa huomattavan myöhään, vasta elokuussa 1918.
Lisätty 1.6.2022
---------------------------------------------------
Matkun asemakirjuri oli K.R.Lydén, joka on kertonut olleensa kapinan jälkeen tutkintotuomarina. Todella harmi, ettei häntä keksitty ajoissa. Lydén oli metsässä punaisia paossa kevätpuolella ja on muistellut "käpykaartiaikaansa" Metsästys ja kalastus"-lehdessä 1919.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/916092?page=16
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/916093?page=19
Lista Urjala-taustaisista Venäjälle ja Neuvostolittoon menneistä tässä (Täydennety elokuu 2021)
Kansalaisadressi kenraali Mannerheimille v. 1919. Lisätiedot täällä
Kaksi näkökulmaa Tursasta. Sekä nuorisoseura ja työväenyhdistys toimivat sekä Urjalan että Punkalaitumen puolella.
Lue tästä Tursankankaan Työvänyhdstuksen 30-vuotishistoriikista ote koskien vuotta 1918. Sen on laatinut Anna-Liisa Sillanpää 13.4.1936. Aineisto Seppo Pirhosen hallussa, hankittu huutokaupasta.
Lue tästä Sulho Ojalan kertomus Vapaussodan aikaisista tapahtumista Kiviseonojan-Tursankankaan nuorioseuran alueella 1918.Se on laadiitu nuorisoeuran kotiseututoimikunan päätöksen mukaisesti. Aineisto saatu Kimmo Ojalalta.
Lue tästä "Kapinan-ajasta Urjalankylässä" Aineisto koottu Urjalankylän perinnepiirissä. Useita kirjoittajia.
Lue tästä Väinö Seppälän Muistelmia kapina-ajasta 1918
Lue tästä Aila Perkiön kertomus: Punakaarti komensi tytöt tansseihin
Lue tästä Fanny Miettisen, 21-vuotiaan, kertomus punakaartissa olosta ja vankileirielämästä. Kertomus Reijo Karon arkistosta.
Lue tästä Juho Pakkasen lyhenetty haastattelu elämästä punaisten hallitsemana aikana Kehron kylässä Urjalassa. Se on tehty 27.9.1962, jolloin Pakkanen oli jo täyttänyt 90 vuotta. Haastattelijana Elias Rintala Keskustan ja Maaseudun arkiston säätiöstä |