Ettes kansi

 

Tervetuloa
Ettes suotta kapinoittis
-kirjan kotisivulle!

Etusivu

Pääluvut

Esittelyteksti

Lisäaineistot

Palautteita Kirjoittajat Etsintäkuulutus Kuuntele
Lisäaineistot


Lista Urjala-taustaisista Venäjälle ja Neuvostolittoon menneistä tässä

Kansalaisadressi kenraali Mannerheimille v. 1919. Lisätiedot täällä

Kaksi näkökulmaa Tursasta. Sekä nuorisoseura ja työväenyhdistys toimivat sekä Urjalan että Punkalaitumen puolella.

Lue tästä Tursankankaan Työvänyhdstuksen 30-vuotishistoriikista ote koskien vuotta 1918. Sen on laatinut Anna-Liisa Sillanpää 13.4.1936. Aineisto Seppo Pirhosen hallussa, hankittu huutokaupasta.

Lue tästä Sulho Ojalan kertomus Vapaussodan aikaisista tapahtumista Kiviseonojan-Tursankankaan nuorioseuran alueella 1918.Se on laadiitu nuorisoeuran kotiseututoimikunan päätöksen mukaisesti. Aineisto saatu Kimmo Ojalalta.

Lue tästä "Kapinan-ajasta Urjalankylässä" Aineisto koottu Urjalankylän perinnepiirissä. Useita kirjoittajia.

Lue tästä Väinö Seppälän Muistelmia kapina-ajasta 1918

Lue tästä Aila Perkiön kertomus: Punakaarti komensi tytöt tansseihin

Lue tästä Fanny Miettisen, 21-vuotiaan, kertomus punakaartissa olosta ja vankileirielämästä. Kertomus Reijo Karon arkistosta.

Lue tästä Juho Pakkasen lyhenetty haastattelu elämästä punaisten hallitsemana aikana Kehron kylässä Urjalassa. Se on tehty 27.9.1962, jolloin Pakkanen oli jo täyttänyt 90 vuotta. Haastattelijana Elias Rintala Keskustan ja Maaseudun arkiston säätiöstä

 


LISÄYKSIÄ HENKILÖLUETTELOIHIN

Ammuttuja

Saarinen Emil  s.13.4.1899 Urjala Urjalankylä Vuorenpää, kirjoilla Sortavalassa.  Ammuttu Sortavalassa 13.2. 1918. Santeri ja Kalle Kustaa Vuorenpään veljenpoika.

Kaatuneita
Eskolin Verner Joelinpoika, Helsingin pitäjä, s Urjala 13.8.1884. Kaatui Nastolan Uudessakylässä 13.4. 1918. Julistettu kuolleeksi 1938. Johannes Eskolinin veli. Sotasurmasampo, Tukkinen 2018 (teoksessa Hoppu, Nieminen, Tukkinen: Sisällissodan taistelut. Kaatunut. Kadonnut. Teloitettu.Gummerus ).

Hengissä selvinneitä punaisia

Eskolin Paavali Joelinpoika työmies Helsinki s 9.1.1889 Urjala. Johannes ja Verner Eskolinin veli.
Työn puutteessa kirjoittautui Helsingin PK:n työkomppaniaan. Ei taisteluissa. Vangittu ilmeisesti Helsingissä, ajankohtaa ei mainittu. Kuulustelupöytäkirjan mukaan vangittaessa humalassa, yritti puukottaa poliisia. Ei SK:n lausuntoa. Sai puoltolausuntoja. Laskettu vapaalle jalalle tuomiota odottamaan. Syyte avp. Tuomio 2 + 5 . VRYO 23032

Kotsalo (Kotisalo?) Eino Wolmar sekatyöläinen Helsingin pitäjä Kårböle s. 18.2.1900 Urjala Kehro Mikkola. Ollut mm patteritöissä Helsingissä. Helmikuun alussa Pakinkylän PK:iin. Vahtipalvelussa Domarbyn pattereilla, Vilppulan rintamalla Lylyssä ja Seppälässä, missä haavoittui. Vangittiin 12.4. Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä; vankileiri Suomenlinna. Åggelbyn SK: "Vangittua Kotisaloa emme tunne eikä ole hänestä tarkempia tietoja voitusaada." Sai puoltolausunnon. Syyte avp. Tuomio 5 + 6. VRYO 27249.

Örn Kalle Vihtori  renki Tammela Linikkala s 7.3. 1893 Urjala Matku kartano.  Forssan PK:ssa,  vahtipalvelussa Lylyssä pari viikkoa, taisteluissa Lempäälässä sekä Hämeeenlinnan ja Lahden välillä. Vangittu 1.5. Vesalassa. Forssan SK arveli olleen työssä  Turussa ja taistelussa Hauholla.”Ei tiedetä erityisempää, ehdotetaan rangaistavaksi luokassa II”. Ilmiannettu Forssan PK:n esikunnan päälliköksi, ilmiantaja epäilemättä sekoittaa hänet Antti Örniin. Syyte vp. Tuomio  3 +  5 ehdoll. VRO 21/730.
Loikannut 1932 Neuvostoliittoon, tehnyt metsätöitä Prääsän Matroosassa. Pidätetty ja ammuttu 1938 (Lahti-Argutina: Olimme joukko vieras vaan.)
Valokuva: https://www.finna.fi/Record/ta_ah.M011-1292064/Map

Örn Toivo Emil sekatyömies Tammela s 26.11.1894 Urjala Matku. Kalle Örnin veli. Forssan PK:ssa.Vahdissa Forssassa, rintamalla Lylyssä viikon, ei taistelua, taistelussa Tampereella kiväärimiehenä ja tykistössä. Kiisti osallistumiset takavarikointeihin. Vangittu Pispalassa 6.4. Forssan SK syytti mm asetakavarikoista, ”Kiihkeä ja röyhkeä. Työteliäs ennen, viime aikoina lorvaillut ja esiintynyt yllyttäjänä. PK:ssa esikunnan uskottuna.”  Syyte vp. Tuomio 3 + 5. VRYO 10077.

Örn (myöhemmin Puisto) Johan Oskar kivityömies Helsinki, s 18.7.1888 Jokioinen Kiipu. Kalle ja Toivo Örnin veli, vietti muutaman lapsuusvuoden Urjalan Matkussa. Maailmansodasssa Venäjän armeijassa. Helsingin Pakinkylän PK:ssa, miliisi ja komppanian varapäällikkö. Taisteluissa Vilppulassa ja Uudessakylässä. Vangittu 4.5. Kotkassa, karkasi Riihimäen vankileiriltä, pakeni Venäjälle. Muurmannin legioonassa, Puna-armeijan upseerikoulussa. Osallistui heimosotiin Virossa ja Karjalassa. Mahdollisesti kuolikin sotatoimissa Karjalassa, ei kuitenkaan mainita Sotasurmasammossa. ( Hakanen Maija: Pakinkylän punainen kaarti, Lehtimäki Kimmo: Verner Lehtimäki, punapäällikkö.)

Wass Hjalmar työmies Kymi s 10.10.1886 Urjala Matku Kreivilä. Jaakko ja Otto Wassin serkku. Syyte avp. Tuomio 3 + 7 ehdoll. VRO 89/102 (oikeudenkäyntiasiakirjoja ei digitoitu, tiedot tuomioluettelosta).

Huhtikuun pakko-otossa punakaartiin otettuja:

Hildén (v:sta 1919 Pohjala) Kaarlo Ilmari Urjala, s 5.3.1896 Vesilahti. Urjalan kirkkoherran poika. Opiskeli teologiaa Helsingissä, tuli ilmeisesti keväällä 1918 Urjalaan. Joutui pakko-oton kautta vankeuteen Riihimäelle, vapautui saksalaisten vallattua paikkakunnan. Ei mainintaa suojeluskuntaan kuulumisesta, suoritti asevelvollisuuden tykistössä 9.7. 1918 alkaen. Osallistui Aunuksen retkeen 1919. Ryhtyi sotilasuralle, eläkkeelle everstiluutnanttina 1947. Kuoli 1972. Vapaussoturien elämäkerrasto, Kansallisarkisto. Kuka kukin on 1954.

Korjauksia henkilötietoihin

Kirjan sivu 332 (Hengissä selvinneitä) Kirjassa Saima Esteri Hollo, kuolinaika 24.09.1984. Pitää olla 24.09.1989
Kirjan sivu 426 (Isä ja poika) VILJO (1901). Pitää olla Hollo Juho(1871) ja VILHO(1901)
Kirjan sivu 404 (Kadonneet). Kirjassa Hollo VILJO Johannes Pitää olla Hollo VILHO Johannes

 

Valokuvia

Forssell

Frans Henrik Forsell Nuutajärveltä osallistui Viaporin kapinaan v. 1906 ja oli monessa mukana Urjalassa ja lähiseuduilla vuonna 1918. Hänestä kirjassa sivuilla 188–189. Kuva Pirkko ja Pentti Ahosen arkistosta.

Sjöstedt

Urjalan Hakkian Pusan nuori isäntä Eino Johannes Sjöstedt murhattiin Kylmäkoskella 14.4.1918. Hän oli 24-vuotias. Kuvakopion toimitti Tapio Nurmi.

Kosola

Verner siis otettiin punakaartiin pakolla. Ei ole tietoa mitä hän siellä koki, mutta ainakin muistosanojen kirjoittaja on sitä mieltä että terveys meni sillä reissulla. Suojeluskuntaan hän näkyy kotiin päästyään liittyneen, mutta kuoli syksyllä aivohalvaukseen. Mahdollisesti hän on joutunut punakaartilaisena vangiksi ja viettämään jonkin aikaa jollain leirillä. Vankileirikortistosta ei kuitenkaan nimeä löydy, eikä tuomittujen luettelosta.

Kosola kuolinMuistsanat1Musitosnat2

Verner Kosolan kuolinilmoitus Urjalan Sanomissa 2.11.1918 sekä erillinen muistokirjoitus


Kansalaisadressi Mannerheimille

Vuoden 1920 alussa Gustaf Mannerheimille ojennettiin Suuri Kansallisadressi – kansallislahja koostui n. 300 000 allekirjoituksesta 12 niteessä sekä 7,6 miljoonan markan suuruisesta rahasummasta (joka vastaisi tänään noin 3 miljoonaa euroa). Lahjakirja oli päivätty heinäkuun 25. päivänä vuonna 1919, samana päivänä, jolloin Mannerheim hävisi Suomen ensimmäisissä presidentinvaaleissa professori K. J. Ståhlbergille.

Suuri Kansallisadressi on nähtävillä Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=330961.KA

Urjalassa kerätyt nimet alkavat sivulta 363 ja jatkuvat sivulle 397
Tässä suora linkki sinne: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=72268392
Sieltä voi tarkistaa löytyykö tuttuja tai sukulaisia.

Mannerheimille

Palkittuja ja ylennettyjä valkoisia v. 1918

Suomen tasavallan armeijan ylipäällikön päiväkäskyissä helmi-elokuussa 1918 on mainittu  upseerinimityksiä, kaatuneita, haavoittuneita ja kunniamerkinsaajia. Ainakin alla mainitut Urjala-taustaiset henkilöt mainitaan käskyissä. Ehkä muitakin, sillä kotipaikkaa ei läheskään aina kerrota. Päiväkäskyt löytyvät digitoituina osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1360175?page=100

Fast Aleksanteri  Etelä-Savon rykmentistä palkittu 29.5. IV luokan vapaudenristillä urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 64. Kotipaikkaa ei mainita, mutta kyseessä on urjalalainen henkilö, mainittu muissa yhteyksissä myös nimellä Santeri Wast.
 
Reponen A, v. t. komppanianpäällikkö Etelä-Savon rykmentistä palkittu 29.5. V luokan vapaudenristillä urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 64. 
Ylennetty 30.5. reservivänrikiksi, perustelut samat. Päiväkäsky nro 65. Koko etunimeä ja kotipaikkaa ei mainita, mutta todennäköisesti kyseessä on Altti Reponen, Urjalankylän kansakoulunopettajan poika.

Tammisto Eeli I krenatöörirykmentin Kristiinanpataljoonasta palkittu 30.5. II luokan vapaudenmitalilla  urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 65.  Kotipaikkaa ei mainita, mutta todennäköisesti kyseessä on urjalalainen Eelis Tammisto.

Wahren Håkan, luutnantti 1. jääkärirykmentin 1. pataljoonasta palkittu 27.5. IV luokan vapaudenmitalilla urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 61. Håkan Wahren ja hänen kaksi alla mainittua veljeään olivat syntyneet Matkussa, joka tuolloin oli osa Urjalaa.
 
Wahren Per-Axel, aliupseeri 6. jääkärirykmentistä palkittiin 27.5. IV luokan vapaudenmitalilla urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 61. Palkittiin 29.5. IV luokan vapaudenristillä. Perustelut samat, nimellä Vahren Axel. Päiväkäsky nro 64. 

Wahren Åke, hevosjääkäri, nimitetty 18.2.subalterupseeriksi Järjestyslippuun. Päiväkäsky nro 3.  Joukko-osastosta käytettiin yleisemmin nimitystä Järjestyslipusto, siitä muodostettiin Uudenmaan rakuunarykmentti. Myöhemmässä käskyssä 28.5. Wahren on mainittu kornettina ja  nimitetty vänrikiksi. Päiväkäsky nro 63.