Ettes kansi

 

Tervetuloa
Ettes suotta kapinoittis
-kirjan kotisivulle!

Etusivu

Pääluvut

Esittelyteksti

Lisäaineistot

 Palautteita Kirjoittajat Etsintäkuulutus Kuuntele
Lisäaineistot


Ennätyksellinen punakaartilaisperhe

Olemme saaneet Riikka Honkaselta tietää, että seuraavat kirjassa mainitut punakaartilaiset olivat veljeksiä: Felix Herman Mäkelä, Väinö Paavali Mäkelä, Arvo Mikael Mäkelä, Johan (Juho)August Mäkelä ja Toivo Emil Mäkelä.
Felix, Väinö ja Arvo olivat syntyneet Kiikassa, Johan ja Toivo Urjalassa. Arvo Mäkelä on mainittu henkiin jääneiden punaisten luettelossa  (sivut 353-354) virheellisesti kaksi kertaa, nimillä Arvo Mikael ja Mikko Arvo Mikael. Veljesten lisäksi punakaartissa oli heidän sisarensa poika Toivo Mikael Ilmanen.
Riikan tiedossa oli vielä kaksi muutakin veljestä, Selim Vilhelm , s. 12.2.1883 ja Kalle Jalmar, s. 1.4.1886. Ilmeni, että Selim oli myös punakaartissa, mutta tuolloisella asuinpaikallaan Kärkölässä. Hän oli vaihtanut sukunimensä Toivoseksi. Kalle ei tiettävästi osallistunut kapinaan.

Mäkelä- Toivonen-Ilmanen- klaanista lähti siis tämän hetkisen tiedon perusteella Urjalan suurin porukka punaiseen kaartiin, ”voimalla seitsemän miehen”. Tosin Selim oli ollut urjalalainen vain kymmenkunta vuotta. Felixille kapina koitui kuolemaksi, hän menehtyi Hämeenlinnan vankileirillä

Uusia tietoja Tampereen vankileirillä kuolleista

Museokeskus Vapriikki on 30.6. 2023 julkaissut täydennetyn luettelon Tampereen Kalevankankaan vankileirillä kuolleista punaisista: https://www.vapriikki.fi/vapriikki-tutki-kalevankankaan-joukkohaudan-vainajien-henkilollisyyksia/

Siihen liittyen muutama täydennys ja korjaus :

Malmström, Jussi, Urjala. Tieto perustuu merkintään ruumiskanslian luettelossa. Muita tietoja hänestä ei ainakaan toistaiseksi ole.

Nieminen, Kalle Juho Kallenpoika, Helsingin pitäjä, s  14.9.1879 Urjala, kuollut 1.8. 1918. Mainittu Vapriikin luettelossa nimellä Kalle Juho Johannes.

Palomäki Kasperi, Urjala, s  29.4.1888 Punkalaidun. Oikea sukunimi on Palonen ja kotipaikka Punkalaidun. Kuului silti Urjalan punakaartiin. Kuolinaika Vapriikin luettelossa on 20.7.1918.

----------

Lappeenrannan vankileirillä luultua enemmän teloituksia

Valitettavasti kirjan aineistoa kootessa jäi huomaamatta tutkimus, jonka mukaan Lappeenrannan vankileirillä ammuttiin kesällä 1918 huomattavasti enemmän vankeja kuin esimerkiksi Sotasurmasampo-tietokannassa kerrotaan. Jo 1999 Marko Tikka ja Antti Arponen kirjoittivat Lappeenrannan teloituksista kirjan nimeltään ”Koston kevät”. He olivat käyneet läpi hiljattain julkisiksi tulleet Toivo Tapanaisen muistiinpanot. Tapanainen oli lakimies ja pankinjohtaja, joka toimi sisällissodan jälkeen Lappeenrannan kenttäoikeudessa kuulustelijana ja tuomarina. Hän laati teloituksista muistiinpanot ja säilytti ne, ilmeisesti vastoin käskyä. Hän kuitenkin salasi ne elinaikansa ja määräsi salassapitoa jatkettavaksi, kunnes 20 vuotta hänen omasta kuolemastaan olisi kulunut. Salaisuus myös piti, jokusen vuoden tavoiteltua kauemminkin. Toivo Tapanainen kuoli 1971 ja hänen muistiinpanonsa tulivat julkisuuteen 1990-luvulla.
Tapanaisen papereiden mukaan Lappeenrannassa ammuttiin kesä-elokuun aikana yli sata vankia, vaikka kenttäoikeuksien toiminta oli kielletty jo toukokuussa. Luettelossa on 17 urjalalaista tai urjalalaiseksi oletettua, jotka ilmeisesti oli siirretty Lappeenrantaan Lahden vankileiriltä. 
Leirin asiakirjoissa heidän kuolinsyykseen on kuitenkin usein mainittu jokin sairaus tai aliravitsemus, tai kuolinsyytieto puuttuu. Myös ilmoitetut kuolinajankohdat poikkeavat usein Tapanaisen merkinnöistä. Joitakin ei löydy leiriasiakirjoista lainkaan.  Vastakkain on siis kaksi ristiriitaista asiakirjatietoa. Tikan ja Arposen päätelmä on, että Tapanainen kirjasi tapahtumat totuudenmukaisesti, ja leiriasiakirjoihin merkittiin väärät tiedot. Päätelmä vaikuttaa uskottavalta, sillä on vaikea käsittää, miksi Tapanainen olisi valehdellut muistiinpanoissaan, jotka sitten halusi niin pitkäksi aikaa salata. Leiriasiakirjojen väärentämisen voi helpommin ymmärtää, kun kyse oli virallisesti kielletystä toiminnasta. Yllättävää on kuitenkin se, ettei näin monen ammutun kohtalo yhtä lukuunottamatta tullut kotipitäjässä kuolleita listanneen työväenyhdistyksen tietoon. Ampumistilanteita ei näet Tikan ja Arposen mukaan suinkaan salattu, vaan muita vankeja jopa pakotettiin niiden katsojiksi. Merkillistä on myös se, ettei näitä tietoja ainakaan urjalalaisten osalta ole päivitetty Sotasurmasampo-tietokantaan.

Tapanaisen merkintöjen mukaan Lappeenrannan leirillä ammuttiin seuraavat urjalalaiset:

Haanpää (Tulonen-Haanpää)  Frans, s 24.4. 1862.  Ammuttu 11.7.1918.  Sotasurmasammossa nimellä Tulonen Frans Juhonpoika, kuoli 11.7. 1918 aliravitsemukseen.

Helminen Kalle, s 17.01.1883. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 01.06.1918 isorokkoon.

Hollo Juho Fabian, s 22.5. 1871. Ammuttu 11.7.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli Lappeenrannan vankileirillä 15.6.1918, kuolinsyytieto puuttuu. Tikan ja Arposen kirjassa sukunimi on kirjoitettu ”Hallo”.

Laakso Vihtori, s 1.1. 1864.  Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli Lappeenrannan vankileirillä 13.7.-18, kuolinsyytieto puuttuu.

Lindfors Mauno, s 11.8.1899. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kaatunut taistelussa.

Lindroos Kalle Kustaa, s 29.10.1872. Ammuttu 18.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 28.6.1918 aliravitsemukseen.

Männistö Otto, s 8.4. 1888. Ammuttu 9.7.1918. Sotasurmasammossa on sama tieto.

Nurmi (Nurminen) Juho Vihtori, s 02.07.1865. Ammuttu 7.7.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 01.07.1918 aliravitsemukseen.

Nurmi Otto Johannes, s. 23.11. 1894. Ammuttu 10.7.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 4.7.1918 aliravitsemukseen ja/tai punatautiin. Nurmi oli syntynyt Urjalassa ja asuikin siellä, mutta oli 1918 kirjoilla Punkalaitumella.

Saarela (Grönroos) Hugo Ivar, s 26.8.1896. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 29.6.1918 aliravitsemukseen. Tikan ja Arposen kirjassa hänet mainitaan kahdesti, sekä Saarela- että Grönroos-sukunimillä.

Toivonen Frans August, s 2.3. 1872. Ammuttu 27.6.1918.Sotasurmasammon mukaan kuoli Lappeenrannan vankileirillä 31.05.1918, kuolinsyytieto puuttuu. Tapanaisen muistiinpanoissa syntymävuodeksi mainitaan 1870.

Tuominen Pauli (Paulu) Artturi, s 16.6. 1902. Ammuttu 19.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kaatunut taistelussa.

Wahlman Kalle, s 18.2. 1879. Ammuttu 19.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 06.07.1918 isorokkoon. Tikan ja Arposen kirjassa syntymävuodeksi mainitaan 1878. 

Tikan ja Arposen kirjassa mainitaan urjalalaisina myös 26.5.1918 ammutut Nikkilä Oskar , s 1889, Tuominen Johannes, s 1892 sekä Tuominen Eemeli, s 1853. Urjalasta emme kuitenkaan ole löytäneet tietoja tällaisista henkilöistä. Sen sijaan Sotasurmasammosta ja Kuoleman kentiltä-muistojulkaisusta löytyy kolme saman nimistä ja samana tai melkein samana vuonna syntynyttä vanajalaista. Kyseessä saattaa siis olla väärin kirjattu kotipaikkatieto.

Näiden tietojen perusteella teloitettujen Urjalan punaisten lukumäärä kohoaisi kolmellatoista eli olisi 138 (61 Urjalassa, 77 muilla paikkakunnilla).

Herää tietysti myös kysymys, tapahtuiko muilla leireillä vastaavaa, mutta Toivo Tapanaisen kaltaisten ”haudantakaisten todistajien” puuttuessa se ei ole tullut tietoon. Vai oliko Lappeenranta poikkeustapaus? Saattoi ollakin, sillä viralliset valtiorikosoikeuden osastot aloittivat siellä toimintansa huomattavan myöhään, vasta elokuussa 1918.

Lisätty 1.6.2022

---------------------------------------------------

 

Matkun asemakirjuri oli K.R.Lydén, joka on kertonut olleensa kapinan jälkeen tutkintotuomarina. Todella harmi, ettei häntä keksitty ajoissa.  Lydén oli metsässä punaisia paossa kevätpuolella  ja on muistellut "käpykaartiaikaansa" Metsästys ja kalastus"-lehdessä 1919.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/916092?page=16
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/916093?page=19   

 

Lista Urjala-taustaisista Venäjälle ja Neuvostolittoon menneistä tässä (Täydennety elokuu 2021)

Kansalaisadressi kenraali Mannerheimille v. 1919. Lisätiedot täällä

Kaksi näkökulmaa Tursasta. Sekä nuorisoseura ja työväenyhdistys toimivat sekä Urjalan että Punkalaitumen puolella.

Lue tästä Tursankankaan Työvänyhdstuksen 30-vuotishistoriikista ote koskien vuotta 1918. Sen on laatinut Anna-Liisa Sillanpää 13.4.1936. Aineisto Seppo Pirhosen hallussa, hankittu huutokaupasta.

Lue tästä Sulho Ojalan kertomus Vapaussodan aikaisista tapahtumista Kiviseonojan-Tursankankaan nuorioseuran alueella 1918.Se on laadiitu nuorisoeuran kotiseututoimikunan päätöksen mukaisesti. Aineisto saatu Kimmo Ojalalta.

Lue tästä "Kapinan-ajasta Urjalankylässä" Aineisto koottu Urjalankylän perinnepiirissä. Useita kirjoittajia.

Lue tästä Väinö Seppälän Muistelmia kapina-ajasta 1918

Lue tästä Aila Perkiön kertomus: Punakaarti komensi tytöt tansseihin

Lue tästä Fanny Miettisen, 21-vuotiaan, kertomus punakaartissa olosta ja vankileirielämästä. Kertomus Reijo Karon arkistosta.

Lue tästä Juho Pakkasen lyhenetty haastattelu elämästä punaisten hallitsemana aikana Kehron kylässä Urjalassa. Se on tehty 27.9.1962, jolloin Pakkanen oli jo täyttänyt 90 vuotta. Haastattelijana Elias Rintala Keskustan ja Maaseudun arkiston säätiöstä

  


LISÄYKSIÄ HENKILÖLUETTELOIHIN

Ammuttuja

Saarinen Emil  s.13.4.1899 Urjala Urjalankylä Vuorenpää, kirjoilla Sortavalassa.  Ammuttu Sortavalassa 13.2. 1918. Santeri ja Kalle Kustaa Vuorenpään veljenpoika.

Kaatuneita
Eskolin Verner Joelinpoika, Helsingin pitäjä, s Urjala 13.8.1884. Kaatui Nastolan Uudessakylässä 13.4. 1918. Julistettu kuolleeksi 1938. Johannes Eskolinin veli. Sotasurmasampo, Tukkinen 2018 (teoksessa Hoppu, Nieminen, Tukkinen: Sisällissodan taistelut. Kaatunut. Kadonnut. Teloitettu.Gummerus ).

Hengissä selvinneitä punaisia

Ahola Väinö Joh (Johannes?) sekatyömies Urjala 18 v. Viim työpaikka ??? ,Ylösmäki. Vangittu Lahdessa, vankileiri H:linna. Mainitaan vankileirikortistossa. Ei tietoa kuolemasta eikä tuomiosta.

Bergin, Frans,sekatyömies Urjala 18 v. Perheetön. Vankileirikortiston mukaan vangittu Lahdessa, vankileiri Hämeenlinna. Ei tietoja tuomiosta tai kuolemasta.

Elfving, Juho Emil kivityömies Urjala Kokko, s 24.1. 1869 Urjala. Oman ilmoituksensa mukaan naimaton, vankileirikortistossassa mainittu perheelliseksi. Ei asuntoa Urjalassa. Ollut työssä Venäjällä yhtä mittaa n. 4 vuotta. Kielsi kuuluneensa PK:iin. Kertoi tulleensa Venäjältä Helsinkiin 11.3.-18 sairauden takia ja joutuneensa vangiksi, kun haki valkoisten puolelta suojaa PK:n ampumiselta. Pidätetty 13.3., siirretty Suomenlinnaan 16.3. Urjalan SK:lla ei mitään kerrottavaa. Helsingin SK epäili kuuluneen PK:iin, perustuen varusteluetteloon, jossa mainittu J. Elving. Elfving lienee pyytänyt puoltolausuntoa sukulaiseltaan. Tämä ei kuitenkaan halunnut sellaista antaa, vaan arvioi kielteisesti Elfvingin yhteiskuntakelpoisuutta ja mielipiteitä, sekä suositteli vankeuden jatkamista niiden perusteella. Asetta hän ei kuitenkaan uskonut Elfvingin kantaneen. Syyte vp. Tuomio: kanne kumottu toteen näyttämättömänä. VRO 35/83.

Eskolin Paavali Joelinpoika työmies Helsinki s 9.1.1889 Urjala. Johannes ja Verner Eskolinin veli.
Työn puutteessa kirjoittautui Helsingin PK:n työkomppaniaan. Ei taisteluissa. Vangittu ilmeisesti Helsingissä, ajankohtaa ei mainittu. Kuulustelupöytäkirjan mukaan vangittaessa humalassa, yritti puukottaa poliisia. Ei SK:n lausuntoa. Sai puoltolausuntoja. Laskettu vapaalle jalalle tuomiota odottamaan. Syyte avp. Tuomio 2 + 5 . VRYO 23032

Kotsalo (Kotisalo?) Eino Wolmar sekatyöläinen Helsingin pitäjä Kårböle s. 18.2.1900 Urjala Kehro Mikkola. Ollut mm patteritöissä Helsingissä. Helmikuun alussa Pakinkylän PK:iin. Vahtipalvelussa Domarbyn pattereilla, Vilppulan rintamalla Lylyssä ja Seppälässä, missä haavoittui. Vangittiin 12.4. Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä; vankileiri Suomenlinna. Åggelbyn SK: "Vangittua Kotisaloa emme tunne eikä ole hänestä tarkempia tietoja voitusaada." Sai puoltolausunnon. Syyte avp. Tuomio 5 + 6. VRYO 27249.

Örn Kalle Vihtori  renki Tammela Linikkala s 7.3. 1893 Urjala Matku kartano.  Forssan PK:ssa,  vahtipalvelussa Lylyssä pari viikkoa, taisteluissa Lempäälässä sekä Hämeeenlinnan ja Lahden välillä. Vangittu 1.5. Vesalassa. Forssan SK arveli olleen työssä  Turussa ja taistelussa Hauholla.”Ei tiedetä erityisempää, ehdotetaan rangaistavaksi luokassa II”. Ilmiannettu Forssan PK:n esikunnan päälliköksi, ilmiantaja epäilemättä sekoittaa hänet Antti Örniin. Syyte vp. Tuomio  3 +  5 ehdoll. VRO 21/730.
Loikannut 1932 Neuvostoliittoon, tehnyt metsätöitä Prääsän Matroosassa. Pidätetty ja ammuttu 1938 (Lahti-Argutina: Olimme joukko vieras vaan.)
Valokuva: https://www.finna.fi/Record/ta_ah.M011-1292064/Map

Örn Toivo Emil sekatyömies Tammela s 26.11.1894 Urjala Matku. Kalle Örnin veli. Forssan PK:ssa.Vahdissa Forssassa, rintamalla Lylyssä viikon, ei taistelua, taistelussa Tampereella kiväärimiehenä ja tykistössä. Kiisti osallistumiset takavarikointeihin. Vangittu Pispalassa 6.4. Forssan SK syytti mm asetakavarikoista, ”Kiihkeä ja röyhkeä. Työteliäs ennen, viime aikoina lorvaillut ja esiintynyt yllyttäjänä. PK:ssa esikunnan uskottuna.”  Syyte vp. Tuomio 3 + 5. VRYO 10077.

Örn (myöhemmin Puisto) Johan Oskar kivityömies Helsinki, s 18.7.1888 Jokioinen Kiipu. Kalle ja Toivo Örnin veli, vietti muutaman lapsuusvuoden Urjalan Matkussa. Maailmansodasssa Venäjän armeijassa. Helsingin Pakinkylän PK:ssa, miliisi ja komppanian varapäällikkö. Taisteluissa Vilppulassa ja Uudessakylässä. Vangittu 4.5. Kotkassa, karkasi Riihimäen vankileiriltä, pakeni Venäjälle. Muurmannin legioonassa, Puna-armeijan upseerikoulussa. Osallistui heimosotiin Virossa ja Karjalassa. Mahdollisesti kuolikin sotatoimissa Karjalassa, ei kuitenkaan mainita Sotasurmasammossa. ( Hakanen Maija: Pakinkylän punainen kaarti, Lehtimäki Kimmo: Verner Lehtimäki, punapäällikkö.)

Wass Hjalmar työmies Kymi s 10.10.1886 Urjala Matku Kreivilä. Jaakko ja Otto Wassin serkku. Syyte avp. Tuomio 3 + 7 ehdoll. VRO 89/102 (oikeudenkäyntiasiakirjoja ei digitoitu, tiedot tuomioluettelosta).

Huhtikuun pakko-otossa punakaartiin otettuja:

Hildén (v:sta 1919 Pohjala) Kaarlo Ilmari Urjala, s 5.3.1896 Vesilahti. Urjalan kirkkoherran poika. Opiskeli teologiaa Helsingissä, tuli ilmeisesti keväällä 1918 Urjalaan. Joutui pakko-oton kautta vankeuteen Riihimäelle, vapautui saksalaisten vallattua paikkakunnan. Ei mainintaa suojeluskuntaan kuulumisesta, suoritti asevelvollisuuden tykistössä 9.7. 1918 alkaen. Osallistui Aunuksen retkeen 1919. Ryhtyi sotilasuralle, eläkkeelle everstiluutnanttina 1947. Kuoli 1972. Vapaussoturien elämäkerrasto, Kansallisarkisto. Kuka kukin on 1954.

Sotaan osallistuneita valkoisia:

Sundström Toivo Emil s 16.7. 1900 Urjala Menonen Maunula. Mainitaan vapaussotaan osallistuneiden luettelossa Urjalan suojeluskunnan 20-vuotista toimintaa käsittelevässä Urjalan sanomien  kirjoituksessa. Toiminnasta sodassa ei ole tietoja. Sundström valmistui myöhemmin opettajaksi, joten hän on luultavasti ollut sodan alkaessa seminaarissa ja liittynyt valkoisiin opiskelupaikkakunnallaan. Toimi kansakouluopettajana Punkalaitumella, kuoli 17.2. 1943 .
Lähteet: Opettajain lehti 21.07.1922 no 29, Urjalan sanomat 23.4. 1938,
https://www.geni.com/people/Toivo-Emil-Sundstr%C3%B6m/6000000083208063918#/tab/media

Sotatoimien ulkopuolella surmattuja valkoisia

Gudlah Julius, prokuristi, s. 25.2.1893 Urjala Nuutajärven lasitehdas. Vuonna 1918 kirjoila Raumalla. Ryöstettiin ja murhattiin Eurassa 9.2.1918 (Sotasurmasampo)

 

Korjauksia ja täydennyksiä henkilötietoihin

Kirjan sivu 332 (Hengissä selvinneitä). Saima Esteri Hollo, kuolinaika 24.09.1984. Pitää olla 24.09.1989
Kirjan sivu 398 (Sotatoimissa kuolleet Tampere). Kangasaho Väinö Fredrik. Syntymäaika 22.05.1899. Pitää olla 20.05.1899. 
Kirjan sivu 399 (Sotatoimissa kuolleet Lempäälän rintama): RALAJA Johannes Kallenpoika. Pitää olla RAJALA Johannes Kallenpoika
Kirjan sivu 401 (Sotatoimissa kuolleet Paikka tuntematon. Lönnroos (Ahola) Verner. Syntymäaika syntyneiden luettelon mukaan 20.2. 1887, rippikirjan mukaan 20.4.1887.
Kirjan sivu 402 (Sotatoimissa kuolleet Pakomatkan taistelut). Lindström (Virttamo) Arvi kuolinpaikka Koski Hl, voi olla sen sijaan Lammi (kuolinilmoitus Urjalan Sanomat 10.8. 1918)

Kirjan sivu 403 (Sotatoimissa kuolleet Pakomatkan taistelut). Tuominen Paulu Artturi. Syntymäaika syntyneiden luettelon mukaan 16.6. 1902, rippikirjan mukaan 16.2. 1902.
Kirjan sivu 404 (Kadonneet) Hollo VILJO Johannes. Pitää olla Hollo VILHO Johannes
Kirjan sivu 405 (Kadonneet):
Nieminen Kalle Albert. Ei kadonnut vaan todennäköisesti kuoli Hämeenlinnan vankileirillä 1918.
Pyhältö Armas VIHTORI. Pitää olla Pyhältö Armas WILHELM.

Kirjan sivu 408 (Urjalassa kuolleet):
 Saxman Kalle Wilho (Karl Wilhelm). Syntyneiden luettelon mukaan s 28.1.1867 Jyväskylässä. Hautakivessä syntymäajaksi on merkitty 28.7.1887.
Männistö August Nikolai.Syntymäpaikka PUNKALAIDUN  Pappila Marjamäki.  Pitää olla URJALA Pappila Marjamäki
Kirjan sivu 409 (Urjalassa kuolleet). Wirtanen Johan (Juho) Erland. Syntynyt 14.6.1885 Lempäälä Kuokkala Jara.
Kirjan sivu 410 (Muilla paikkakunnilla kuolleet). Leppänen Juho Ivar. Syntyneiden luettelon mukaan syntynyt Punkalaitumella (Koskioinen, Vanha-Knuuttila, Suonpää).
Kirjan sivu 411 (Muilla paikkakunnilla kuolleet). Rajala (Kullanen) Lempi Johanna. SDP:n terroritilaston mukaan ammuttu Hämeenlinnassa, mutta Urjalan seurakunnan rippikirjassa merkitty kuolleeksi jo 14.10. 1916.

Kirjan sivu 412 (Muilla paikkakunnilla kuolleet). Vähä-Touru Ellen Viktorina. Ammuttu Lahdessa 1918. Seurakunnan rippikirjan ja kuolleiden luettelon mukaan kuolinaika oli 22.4., terroritilaston mukaan 2.5., ja vankileiriasiakirjojen perusteella  9.5.
Kirjan sivu 416 (Vankileirillä kuolleet, Tammisaari). Järvinen Emil. Syntymäaika syntyneiden luettelon mukaan 19.8. 1869. Rippikirjassa päivämääräksi on 1877 muuttunut 18.8.1869.
Kirjan sivu 417 (Vankileirillä kuolleet, Tammisaari). Nieminen Antti Helmi (Anton). Syntymäaika syntyneiden luettelon mukaan 22.12. 1882. Rippikirjassa päivämääräksi on 1907 muuttunut 22.2.1887.
Kirjan sivu 418 (Vankileirillä kuolleet, Lappeenranta):
Kannisto Santeri (Aleksander Lonka). Syntymäaika syntyneiden luettelon mukaan 27.3.1879. Sotasurmasampo-tietokannassa mainitaan molemmilla nimillä mutta eri syntymäajoilla (Kannisto 17.3.1879, Lonka 27.3.1879).
Lindroos Kalle Kustaa. Syntymäaika 29.10. 1918 pitää olla 29.10.1872.
Kirjan sivu 422:
Vankileirillä kuolleet Turku. Duktig Mauno syntymäpaikka Urjala Urjalankylä Kantala. Järvinen Johan Rikhard syntymäpaikka Urjala Urjalankylä Naurismo
Vankileirillä kuolleet Forssa. Aronen Oskari ammatti suutari, kotipaikka ilmeisesti Kalvola, avioliitossa, 1 lapsi
Vankileirillä kuolleet Outokumpu. Lehtimäki Vihtori Emil syntymäpaikka Vesilahti Laukko Lehtimäki
Vankileirillä kuolleet, paikka epävarma. Nieminen Kalle Albert. Syntymäpaikka Urjala Nuutajärvi Wähä-Touru

Kirjan sivu 423 (Pian leiriltä vapauduttuaan kuolleet). Wälläri Uuno Nikolai. Syntymäaika syntyneiden luettelon mukaan 27.10. 1899, rippikirjassa syntymäajaksi on 1911 muuttunut 22.10.1899.
Kirjan sivu 424 (Pian leiriltä vapauduttuaan kuolleet). Salo Johan Vihtori (Viktor). Syntymäaika syntyneiden luettelon mukaan 21.4. 1876, rippikirjassa syntymäajaksi on 1877 muuttunut 24.7.1876.
Kirjan sivu 426 (Isä ja poika). Hollo Juho (1871) ja VILJO (1901). Pitää olla VILHO(1901)

Sivulla 425 esitetään virheellisesti veljeksinä Otto Duktig, Lauri Heikkilä ja Aleksanteri Vankka. Vain Duktig ja Vankka ovat veljekset, Heikkilä on ihan eri perhettä.

6.2.2022

 

 

Valokuvia

Forssell

Frans Henrik Forsell Nuutajärveltä osallistui Viaporin kapinaan v. 1906 ja oli monessa mukana Urjalassa ja lähiseuduilla vuonna 1918. Hänestä kirjassa sivuilla 188–189. Kuva Pirkko ja Pentti Ahosen arkistosta.

Sjöstedt

Urjalan Hakkian Pusan nuori isäntä Eino Johannes Sjöstedt murhattiin Kylmäkoskella 14.4.1918. Hän oli 24-vuotias. Kuvakopion toimitti Tapio Nurmi.

Kosola

Verner siis otettiin punakaartiin pakolla. Ei ole tietoa mitä hän siellä koki, mutta ainakin muistosanojen kirjoittaja on sitä mieltä että terveys meni sillä reissulla. Suojeluskuntaan hän näkyy kotiin päästyään liittyneen, mutta kuoli syksyllä aivohalvaukseen. Mahdollisesti hän on joutunut punakaartilaisena vangiksi ja viettämään jonkin aikaa jollain leirillä. Vankileirikortistosta ei kuitenkaan nimeä löydy, eikä tuomittujen luettelosta.

Kosola kuolinMuistsanat1Musitosnat2

Verner Kosolan kuolinilmoitus Urjalan Sanomissa 2.11.1918 sekä erillinen muistokirjoitus

Marttinen Armas

Armas Marttinen oli Urjalan suojeluskunnan johtohahmoja v. 1918

 

Kansalaisadressi Mannerheimille

Vuoden 1920 alussa Gustaf Mannerheimille ojennettiin Suuri Kansallisadressi – kansallislahja koostui n. 300 000 allekirjoituksesta 12 niteessä sekä 7,6 miljoonan markan suuruisesta rahasummasta (joka vastaisi tänään noin 3 miljoonaa euroa). Lahjakirja oli päivätty heinäkuun 25. päivänä vuonna 1919, samana päivänä, jolloin Mannerheim hävisi Suomen ensimmäisissä presidentinvaaleissa professori K. J. Ståhlbergille.

Suuri Kansallisadressi on nähtävillä Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=330961.KA

Urjalassa kerätyt nimet alkavat sivulta 363 ja jatkuvat sivulle 397
Tässä suora linkki sinne: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=72268392
Sieltä voi tarkistaa löytyykö tuttuja tai sukulaisia.

Mannerheimille

Palkittuja ja ylennettyjä valkoisia v. 1918

Suomen tasavallan armeijan ylipäällikön päiväkäskyissä helmi-elokuussa 1918 on mainittu  upseerinimityksiä, kaatuneita, haavoittuneita ja kunniamerkinsaajia. Ainakin alla mainitut Urjala-taustaiset henkilöt mainitaan käskyissä. Ehkä muitakin, sillä kotipaikkaa ei läheskään aina kerrota. Päiväkäskyt löytyvät digitoituina osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1360175?page=100

Fast Aleksanteri  Etelä-Savon rykmentistä palkittu 29.5. IV luokan vapaudenristillä urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 64. Kotipaikkaa ei mainita, mutta kyseessä on urjalalainen henkilö, mainittu muissa yhteyksissä myös nimellä Santeri Wast.
 
Reponen A, v. t. komppanianpäällikkö Etelä-Savon rykmentistä palkittu 29.5. V luokan vapaudenristillä urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 64. 
Ylennetty 30.5. reservivänrikiksi, perustelut samat. Päiväkäsky nro 65. Koko etunimeä ja kotipaikkaa ei mainita, mutta todennäköisesti kyseessä on Altti Reponen, Urjalankylän kansakoulunopettajan poika.

Tammisto Eeli I krenatöörirykmentin Kristiinanpataljoonasta palkittu 30.5. II luokan vapaudenmitalilla  urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 65.  Kotipaikkaa ei mainita, mutta todennäköisesti kyseessä on urjalalainen Eelis Tammisto.

Wahren Håkan, luutnantti 1. jääkärirykmentin 1. pataljoonasta palkittu 27.5. IV luokan vapaudenmitalilla urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 61. Håkan Wahren ja hänen kaksi alla mainittua veljeään olivat syntyneet Matkussa, joka tuolloin oli osa Urjalaa.
 
Wahren Per-Axel, aliupseeri 6. jääkärirykmentistä palkittiin 27.5. IV luokan vapaudenmitalilla urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 61. Palkittiin 29.5. IV luokan vapaudenristillä. Perustelut samat, nimellä Vahren Axel. Päiväkäsky nro 64. 

Wahren Åke, hevosjääkäri, nimitetty 18.2.subalterupseeriksi Järjestyslippuun. Päiväkäsky nro 3.  Joukko-osastosta käytettiin yleisemmin nimitystä Järjestyslipusto, siitä muodostettiin Uudenmaan rakuunarykmentti. Myöhemmässä käskyssä 28.5. Wahren on mainittu kornettina ja  nimitetty vänrikiksi. Päiväkäsky nro 63.