 |
Tervetuloa |
Etusivu |
Pääluvut |
Esittelyteksti |
Lisäaineistot |
Palautteita | Kirjoittajat | Etsintäkuulutus | Kuuntele |
| Lisäaineistot |
Lappeenrannan vankileirillä luultua enemmän teloituksia Valitettavasti kirjan aineistoa kootessa jäi huomaamatta tutkimus, jonka mukaan Lappeenrannan vankileirillä ammuttiin kesällä 1918 huomattavasti enemmän vankeja kuin esimerkiksi Sotasurmasampo-tietokannassa kerrotaan. Jo 1999 Marko Tikka ja Antti Arponen kirjoittivat Lappeenrannan teloituksista kirjan nimeltään ”Koston kevät”. He olivat käyneet läpi hiljattain julkisiksi tulleet Toivo Tapanaisen muistiinpanot. Tapanainen oli lakimies ja pankinjohtaja, joka toimi sisällissodan jälkeen Lappeenrannan kenttäoikeudessa kuulustelijana ja tuomarina. Hän laati teloituksista muistiinpanot ja säilytti ne, ilmeisesti vastoin käskyä. Hän kuitenkin salasi ne elinaikansa ja määräsi salassapitoa jatkettavaksi, kunnes 20 vuotta hänen omasta kuolemastaan olisi kulunut. Salaisuus myös piti, jokusen vuoden tavoiteltua kauemminkin. Toivo Tapanainen kuoli 1971 ja hänen muistiinpanonsa tulivat julkisuuteen 1990-luvulla. Tapanaisen merkintöjen mukaan Lappeenrannan leirillä ammuttiin seuraavat urjalalaiset: Haanpää (Tulonen-Haanpää) Frans, s 24.4. 1862. Ammuttu 11.7.1918. Sotasurmasammossa nimellä Tulonen Frans Juhonpoika, kuoli 11.7. 1918 aliravitsemukseen. Helminen Kalle, s 17.01.1883. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 01.06.1918 isorokkoon. Hollo Juho Fabian, s 22.5. 1871. Ammuttu 11.7.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli Lappeenrannan vankileirillä 15.6.1918, kuolinsyytieto puuttuu. Tikan ja Arposen kirjassa sukunimi on kirjoitettu ”Hallo”. Laakso Vihtori, s 1.1. 1864. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli Lappeenrannan vankileirillä 13.7.-18, kuolinsyytieto puuttuu. Lindfors Mauno, s 11.8.1899. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kaatunut taistelussa. Lindroos Kalle Kustaa, s 29.10.1872. Ammuttu 18.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 28.6.1918 aliravitsemukseen. Männistö Otto, s 8.4. 1888. Ammuttu 9.7.1918. Sotasurmasammossa on sama tieto. Nurmi (Nurminen) Juho Vihtori, s 02.07.1865. Ammuttu 7.7.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 01.07.1918 aliravitsemukseen. Nurmi Otto Johannes, s. 23.11. 1894. Ammuttu 10.7.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 4.7.1918 aliravitsemukseen ja/tai punatautiin. Nurmi oli syntynyt Urjalassa ja asuikin siellä, mutta oli 1918 kirjoilla Punkalaitumella. Saarela (Grönroos) Hugo Ivar, s 26.8.1896. Ammuttu 2.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 29.6.1918 aliravitsemukseen. Tikan ja Arposen kirjassa hänet mainitaan kahdesti, sekä Saarela- että Grönroos-sukunimillä. Toivonen Frans August, s 2.3. 1872. Ammuttu 27.6.1918.Sotasurmasammon mukaan kuoli Lappeenrannan vankileirillä 31.05.1918, kuolinsyytieto puuttuu. Tapanaisen muistiinpanoissa syntymävuodeksi mainitaan 1870. Tuominen Pauli (Paulu) Artturi, s 16.6. 1902. Ammuttu 19.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kaatunut taistelussa. Wahlman Kalle, s 18.2. 1879. Ammuttu 19.6.1918. Sotasurmasammon mukaan kuoli 06.07.1918 isorokkoon. Tikan ja Arposen kirjassa syntymävuodeksi mainitaan 1878. Tikan ja Arposen kirjassa mainitaan urjalalaisina myös 26.5.1918 ammutut Nikkilä Oskar , s 1889, Tuominen Johannes, s 1892 sekä Tuominen Eemeli, s 1853. Urjalasta emme kuitenkaan ole löytäneet tietoja tällaisista henkilöistä. Sen sijaan Sotasurmasammosta ja Kuoleman kentiltä-muistojulkaisusta löytyy kolme saman nimistä ja samana tai melkein samana vuonna syntynyttä vanajalaista. Kyseessä saattaa siis olla väärin kirjattu kotipaikkatieto. Näiden tietojen perusteella teloitettujen Urjalan punaisten lukumäärä kohoaisi kolmellatoista eli olisi 138 (61 Urjalassa, 77 muilla paikkakunnilla). Herää tietysti myös kysymys, tapahtuiko muilla leireillä vastaavaa, mutta Toivo Tapanaisen kaltaisten ”haudantakaisten todistajien” puuttuessa se ei ole tullut tietoon. Vai oliko Lappeenranta poikkeustapaus? Saattoi ollakin, sillä viralliset valtiorikosoikeuden osastot aloittivat siellä toimintansa huomattavan myöhään, vasta elokuussa 1918. Lisätty 1.6.2022 ---------------------------------------------------
Matkun asemakirjuri oli K.R.Lydén, joka on kertonut olleensa kapinan jälkeen tutkintotuomarina. Todella harmi, ettei häntä keksitty ajoissa. Lydén oli metsässä punaisia paossa kevätpuolella ja on muistellut "käpykaartiaikaansa" Metsästys ja kalastus"-lehdessä 1919.
Lista Urjala-taustaisista Venäjälle ja Neuvostolittoon menneistä tässä (Täydennety elokuu 2021) Kansalaisadressi kenraali Mannerheimille v. 1919. Lisätiedot täällä Kaksi näkökulmaa Tursasta. Sekä nuorisoseura ja työväenyhdistys toimivat sekä Urjalan että Punkalaitumen puolella. Lue tästä Tursankankaan Työvänyhdstuksen 30-vuotishistoriikista ote koskien vuotta 1918. Sen on laatinut Anna-Liisa Sillanpää 13.4.1936. Aineisto Seppo Pirhosen hallussa, hankittu huutokaupasta. Lue tästä Sulho Ojalan kertomus Vapaussodan aikaisista tapahtumista Kiviseonojan-Tursankankaan nuorioseuran alueella 1918.Se on laadiitu nuorisoeuran kotiseututoimikunan päätöksen mukaisesti. Aineisto saatu Kimmo Ojalalta. Lue tästä "Kapinan-ajasta Urjalankylässä" Aineisto koottu Urjalankylän perinnepiirissä. Useita kirjoittajia. Lue tästä Väinö Seppälän Muistelmia kapina-ajasta 1918 Lue tästä Aila Perkiön kertomus: Punakaarti komensi tytöt tansseihin Lue tästä Fanny Miettisen, 21-vuotiaan, kertomus punakaartissa olosta ja vankileirielämästä. Kertomus Reijo Karon arkistosta. Lue tästä Juho Pakkasen lyhenetty haastattelu elämästä punaisten hallitsemana aikana Kehron kylässä Urjalassa. Se on tehty 27.9.1962, jolloin Pakkanen oli jo täyttänyt 90 vuotta. Haastattelijana Elias Rintala Keskustan ja Maaseudun arkiston säätiöstä |
LISÄYKSIÄ HENKILÖLUETTELOIHIN Ammuttuja Saarinen Emil s.13.4.1899 Urjala Urjalankylä Vuorenpää, kirjoilla Sortavalassa. Ammuttu Sortavalassa 13.2. 1918. Santeri ja Kalle Kustaa Vuorenpään veljenpoika. Kaatuneita Hengissä selvinneitä punaisia Ahola Väinö Joh (Johannes?) sekatyömies Urjala 18 v. Viim työpaikka ??? ,Ylösmäki. Vangittu Lahdessa, vankileiri H:linna. Mainitaan vankileirikortistossa. Ei tietoa kuolemasta eikä tuomiosta. Bergin, Frans,sekatyömies Urjala 18 v. Perheetön. Vankileirikortiston mukaan vangittu Lahdessa, vankileiri Hämeenlinna. Ei tietoja tuomiosta tai kuolemasta. Elfving, Juho Emil kivityömies Urjala Kokko, s 24.1. 1869 Urjala. Oman ilmoituksensa mukaan naimaton, vankileirikortistossassa mainittu perheelliseksi. Ei asuntoa Urjalassa. Ollut työssä Venäjällä yhtä mittaa n. 4 vuotta. Kielsi kuuluneensa PK:iin. Kertoi tulleensa Venäjältä Helsinkiin 11.3.-18 sairauden takia ja joutuneensa vangiksi, kun haki valkoisten puolelta suojaa PK:n ampumiselta. Pidätetty 13.3., siirretty Suomenlinnaan 16.3. Urjalan SK:lla ei mitään kerrottavaa. Helsingin SK epäili kuuluneen PK:iin, perustuen varusteluetteloon, jossa mainittu J. Elving. Elfving lienee pyytänyt puoltolausuntoa sukulaiseltaan. Tämä ei kuitenkaan halunnut sellaista antaa, vaan arvioi kielteisesti Elfvingin yhteiskuntakelpoisuutta ja mielipiteitä, sekä suositteli vankeuden jatkamista niiden perusteella. Asetta hän ei kuitenkaan uskonut Elfvingin kantaneen. Syyte vp. Tuomio: kanne kumottu toteen näyttämättömänä. VRO 35/83. Eskolin Paavali Joelinpoika työmies Helsinki s 9.1.1889 Urjala. Johannes ja Verner Eskolinin veli. Kotsalo (Kotisalo?) Eino Wolmar sekatyöläinen Helsingin pitäjä Kårböle s. 18.2.1900 Urjala Kehro Mikkola. Ollut mm patteritöissä Helsingissä. Helmikuun alussa Pakinkylän PK:iin. Vahtipalvelussa Domarbyn pattereilla, Vilppulan rintamalla Lylyssä ja Seppälässä, missä haavoittui. Vangittiin 12.4. Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä; vankileiri Suomenlinna. Åggelbyn SK: "Vangittua Kotisaloa emme tunne eikä ole hänestä tarkempia tietoja voitusaada." Sai puoltolausunnon. Syyte avp. Tuomio 5 + 6. VRYO 27249. Örn Kalle Vihtori renki Tammela Linikkala s 7.3. 1893 Urjala Matku kartano. Forssan PK:ssa, vahtipalvelussa Lylyssä pari viikkoa, taisteluissa Lempäälässä sekä Hämeeenlinnan ja Lahden välillä. Vangittu 1.5. Vesalassa. Forssan SK arveli olleen työssä Turussa ja taistelussa Hauholla.”Ei tiedetä erityisempää, ehdotetaan rangaistavaksi luokassa II”. Ilmiannettu Forssan PK:n esikunnan päälliköksi, ilmiantaja epäilemättä sekoittaa hänet Antti Örniin. Syyte vp. Tuomio 3 + 5 ehdoll. VRO 21/730. Örn Toivo Emil sekatyömies Tammela s 26.11.1894 Urjala Matku. Kalle Örnin veli. Forssan PK:ssa.Vahdissa Forssassa, rintamalla Lylyssä viikon, ei taistelua, taistelussa Tampereella kiväärimiehenä ja tykistössä. Kiisti osallistumiset takavarikointeihin. Vangittu Pispalassa 6.4. Forssan SK syytti mm asetakavarikoista, ”Kiihkeä ja röyhkeä. Työteliäs ennen, viime aikoina lorvaillut ja esiintynyt yllyttäjänä. PK:ssa esikunnan uskottuna.” Syyte vp. Tuomio 3 + 5. VRYO 10077. Örn (myöhemmin Puisto) Johan Oskar kivityömies Helsinki, s 18.7.1888 Jokioinen Kiipu. Kalle ja Toivo Örnin veli, vietti muutaman lapsuusvuoden Urjalan Matkussa. Maailmansodasssa Venäjän armeijassa. Helsingin Pakinkylän PK:ssa, miliisi ja komppanian varapäällikkö. Taisteluissa Vilppulassa ja Uudessakylässä. Vangittu 4.5. Kotkassa, karkasi Riihimäen vankileiriltä, pakeni Venäjälle. Muurmannin legioonassa, Puna-armeijan upseerikoulussa. Osallistui heimosotiin Virossa ja Karjalassa. Mahdollisesti kuolikin sotatoimissa Karjalassa, ei kuitenkaan mainita Sotasurmasammossa. ( Hakanen Maija: Pakinkylän punainen kaarti, Lehtimäki Kimmo: Verner Lehtimäki, punapäällikkö.) Huhtikuun pakko-otossa punakaartiin otettuja: Hildén (v:sta 1919 Pohjala) Kaarlo Ilmari Urjala, s 5.3.1896 Vesilahti. Urjalan kirkkoherran poika. Opiskeli teologiaa Helsingissä, tuli ilmeisesti keväällä 1918 Urjalaan. Joutui pakko-oton kautta vankeuteen Riihimäelle, vapautui saksalaisten vallattua paikkakunnan. Ei mainintaa suojeluskuntaan kuulumisesta, suoritti asevelvollisuuden tykistössä 9.7. 1918 alkaen. Osallistui Aunuksen retkeen 1919. Ryhtyi sotilasuralle, eläkkeelle everstiluutnanttina 1947. Kuoli 1972. Vapaussoturien elämäkerrasto, Kansallisarkisto. Kuka kukin on 1954. Sotaan osallistuneita valkoisia: Sundström Toivo Emil s 16.7. 1900 Urjala Menonen Maunula. Mainitaan vapaussotaan osallistuneiden luettelossa Urjalan suojeluskunnan 20-vuotista toimintaa käsittelevässä Urjalan sanomien kirjoituksessa. Toiminnasta sodassa ei ole tietoja. Sundström valmistui myöhemmin opettajaksi, joten hän on luultavasti ollut sodan alkaessa seminaarissa ja liittynyt valkoisiin opiskelupaikkakunnallaan. Toimi kansakouluopettajana Punkalaitumella, kuoli 17.2. 1943 . Sotatoimien ulkopuolella surmattuja valkoisia Gudlah Julius, prokuristi, s. 25.2.1893 Urjala Nuutajärven lasitehdas. Vuonna 1918 kirjoila Raumalla. Ryöstettiin ja murhattiin Eurassa 9.2.1918 (Sotasurmasampo)
|
Korjauksia ja täydennyksiä henkilötietoihin Kirjan sivu 332 (Hengissä selvinneitä). Saima Esteri Hollo, kuolinaika 24.09.1984. Pitää olla 24.09.1989 Kirjan sivu 423 (Pian leiriltä vapauduttuaan kuolleet). Wälläri Uuno Nikolai. Syntymäaika syntyneiden luettelon mukaan 27.10. 1899, rippikirjassa syntymäajaksi on 1911 muuttunut 22.10.1899. 6.2.2022
|
Valokuvia |
Frans Henrik Forsell Nuutajärveltä osallistui Viaporin kapinaan v. 1906 ja oli monessa mukana Urjalassa ja lähiseuduilla vuonna 1918. Hänestä kirjassa sivuilla 188–189. Kuva Pirkko ja Pentti Ahosen arkistosta. |
Urjalan Hakkian Pusan nuori isäntä Eino Johannes Sjöstedt murhattiin Kylmäkoskella 14.4.1918. Hän oli 24-vuotias. Kuvakopion toimitti Tapio Nurmi. |
Verner siis otettiin punakaartiin pakolla. Ei ole tietoa mitä hän siellä koki, mutta ainakin muistosanojen kirjoittaja on sitä mieltä että terveys meni sillä reissulla. Suojeluskuntaan hän näkyy kotiin päästyään liittyneen, mutta kuoli syksyllä aivohalvaukseen. Mahdollisesti hän on joutunut punakaartilaisena vangiksi ja viettämään jonkin aikaa jollain leirillä. Vankileirikortistosta ei kuitenkaan nimeä löydy, eikä tuomittujen luettelosta. |
Verner Kosolan kuolinilmoitus Urjalan Sanomissa 2.11.1918 sekä erillinen muistokirjoitus |
Armas Marttinen oli Urjalan suojeluskunnan johtohahmoja v. 1918 |
Kansalaisadressi Mannerheimille Vuoden 1920 alussa Gustaf Mannerheimille ojennettiin Suuri Kansallisadressi – kansallislahja koostui n. 300 000 allekirjoituksesta 12 niteessä sekä 7,6 miljoonan markan suuruisesta rahasummasta (joka vastaisi tänään noin 3 miljoonaa euroa). Lahjakirja oli päivätty heinäkuun 25. päivänä vuonna 1919, samana päivänä, jolloin Mannerheim hävisi Suomen ensimmäisissä presidentinvaaleissa professori K. J. Ståhlbergille. Suuri Kansallisadressi on nähtävillä Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=330961.KA Urjalassa kerätyt nimet alkavat sivulta 363 ja jatkuvat sivulle 397
|
Palkittuja ja ylennettyjä valkoisia v. 1918 Suomen tasavallan armeijan ylipäällikön päiväkäskyissä helmi-elokuussa 1918 on mainittu upseerinimityksiä, kaatuneita, haavoittuneita ja kunniamerkinsaajia. Ainakin alla mainitut Urjala-taustaiset henkilöt mainitaan käskyissä. Ehkä muitakin, sillä kotipaikkaa ei läheskään aina kerrota. Päiväkäskyt löytyvät digitoituina osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1360175?page=100 Fast Aleksanteri Etelä-Savon rykmentistä palkittu 29.5. IV luokan vapaudenristillä urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 64. Kotipaikkaa ei mainita, mutta kyseessä on urjalalainen henkilö, mainittu muissa yhteyksissä myös nimellä Santeri Wast. Tammisto Eeli I krenatöörirykmentin Kristiinanpataljoonasta palkittu 30.5. II luokan vapaudenmitalilla urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 65. Kotipaikkaa ei mainita, mutta todennäköisesti kyseessä on urjalalainen Eelis Tammisto. Wahren Håkan, luutnantti 1. jääkärirykmentin 1. pataljoonasta palkittu 27.5. IV luokan vapaudenmitalilla urhoollisuudesta ja neuvokkuudesta taisteluissa. Päiväkäsky nro 61. Håkan Wahren ja hänen kaksi alla mainittua veljeään olivat syntyneet Matkussa, joka tuolloin oli osa Urjalaa. Wahren Åke, hevosjääkäri, nimitetty 18.2.subalterupseeriksi Järjestyslippuun. Päiväkäsky nro 3. Joukko-osastosta käytettiin yleisemmin nimitystä Järjestyslipusto, siitä muodostettiin Uudenmaan rakuunarykmentti. Myöhemmässä käskyssä 28.5. Wahren on mainittu kornettina ja nimitetty vänrikiksi. Päiväkäsky nro 63. |